Buffett-indeksi vs Russell 2000 total return

Viime aikoina huolestuneet äänet ovat etsineet pörssin yleisen hintatason mittaria. Professori Robert Shillerin yli syklin laskettava P/E suhde on yksi tapa, toinen on erään Warren Buffettin "probably the best single measure of where valuations stand" eli pörssin markkina-arvon suhde bruttokansantuotteeseen.

FRED tarjoaa datat ja neuvot jokaiselle kotikokille jälkimmäisen indeksin seuraamiseen. Seuraavassa on esitetty tämän reseptin mukaisesti laskettu indeksi sekä Pohjois-Amerikkalaisten "pienten" julkisten yhtiöiden (Russell 2000 Total Return) kokonaistuotto arvostusindeksin funktiona. Tarkasteltava aikaväli on lyhyt, vuoden 1979 alusta tähän päivään. Tällaisella aikavälilla asia näyttää harvinaisen selvältä.

Olisiko syytä tehdä jotain?

Helsingin pörssin minimivarianssisalkun tuotto

Taustaa

Sektorirotaatiossa eri toimialojen osakkeita tai ETFiä painotetaan talouden syklistä riippuen "sopivalla tavalla". Sopiva tapa, ainakin populäärilehdistöä seuraamalla, luetaan kahvin poroista ja lampaan sisälmyksistä.

Hieman robustimpi vaikkakin yllättävämpi tapa on valita painotus käyttämällä minimivarianssiperiaatetta. Siinä "sopivin väliajoin" valitaan painotukset siten, että edellisessä aikaikkunassa laskettuna porfolion varianssi on mahdollisimman pieni. Löysin internetistä esimerkin, jossa näin rakennettu portfolio ohitti moitteetta monen muistissa yhä kummittelevan suhdannekuopan vuosina 2008-2009.

Esimerkin innoittamana ja suoraan sanottuna epäuskoisena halusin tarkistaa, voiko tämä pitää paikkaansa. Valitsin sijoituskohteiksi seuraavat sektori-ETF:t

XLB, XLE, XLF, XLK, XLI, XLP, XLU, XLV

Olisin mieluusti sisällyttänyt myös XLYn, mutta Quandlin tietokannassa olleen ongelman vuoksi sen historialliset tiedot eivät olleet joulun pyhinä saapuvilla.

Analyysi kattoi ajanjakson lähtien vuoden 1999 alusta lähes vuoden 2013 loppuun. Sijoituskohteiden painot laskettiin vuosittain eteenpäin siten, että edellisvuoden salkun varianssi minimoitui. Kauppaa käytiin siten vain kerran vuodessa. Toisaalta sallittiin lyhyeksi myynti, eli negatiivinen paino yksittäisille sijoituskohteille.

Edellä kuvatun kaltaisesti kootun sijoitussalkun logaritminen tuotto on esitetty kuvassa vihreällä käyrällä. Sinisellä on kuvattu samoista tarpeista tasaosuuksin kasatun salkun logaritminen tuotto.

Silmämääräisesti voidaan havaita minimivarianssiperiaatteen mukaan kootun salkun todellakin heiluvan aavistuksen vähemmän. Toisin sanoen salkun sijoituskohteiden kovarianssi muuttuu melko hitaasti, koska menettely toimii harvalukuisesta päivitystiheydestä huolimatta. Salkun kehitys vuosina 2008-2009 ansaitsee erityismaininnan ainakin usean buy&hold indeksisijoittajan taholta.

Ei koske Suomea

Sektorirotaatiosta puhuminen Helsingin pörssin yhteydessä on ehkä liioittelua, koska useilta sektoreilta ei löydy lainkaan yhtiöitä. Halusin kuitenkin kokeilla, miten minimivarianssisalkku toimisi koostamalla se muutamasta isänmaan pörssissä listatusta yhtiöstä. 

Valitsin kokeeseen suhteellisen suuria yhtiöitä eri toimialoilta Stetson-Harrison menetelmällä:

WRT1V, ELI1V, FUM1V, KCR1V, KESBV, MEO1V, NRE1V, OLVAS, OUT1V, SAMAS, STCBV, TIE1V, UPM1V, YTY1V

Survival bias on tässä esimerkissä vaikeaa välttää, mutta yritin valinnoissani olla kuitenkin suhteellisen neutraali. Salkusta löytyy siten yhtiöitä, joiden kehitys poikkeaa toisistaan tarkasteltavalla aikavälillä vuoden 2003 lopusta vuoden 2013 loppuun. 

Yhtä hidas päivitystahti kuin aikaisemmin kuvatussa ETF:n tapauksessa ei toimi. Päivitystahti pitää kiihdyttää kuukauteen tai puoleentoista kuukauteen, jolloin minimivarianssisalkku näyttää kyntensä tasaosuuksin kasattua salkkua vastaan. 

Oheisessa kuvaajassa on esitetty 30 kalenteripäivän välein päivitetyn minimivarianssisalkun logaritminen tuotto sinisellä käyrällä ja tasaosuuksin kootun salkun tuotto punaisella käyrällä. Vihreällä piirtyy lapsellisella tavalla painotettu salkku, jossa lyhyitä positioita ei oteta. Lapsellisella tarkoitan sitä, että painot lasketaan kuten minimivarianssin tapauksessa, mutta minimointimenettelyn antamat negatiiviset painot pakotetaan nolliksi. Tällöinhän kyseessä ei ole enää minimivarianssimenettely sivurajoitteella, vaan jotain muuta. 

Tässä suhteellisen nopeaa vatkausta vaativassa salkun koostamisessa pärjätään varsin mainiosti tasaosuuksin kootulle salkulle. Laskelmat eivät sisällä minkäänlaisia kuluja, joten varsinkin piensijoittajan hedgestrategiaksi näin suurta päivitystiheyttä (ja melko suurta osakelainausta) vaativaa menettelyä on hankala soveltaa. 

Lopuksi on todettava, että minimivarianssimenettelyn perkaamista pitää jatkaa. Ainakin kaksi asiaa on tehtävä pikimiten: 1. sijoituskohteiden kovarianssin käyttäytymisen tutkiminen 2. minimivarianssipainojen laskenta siten, että lyhyitä positioita ei oteta. 

Spekuloiva kuponginleikkaaja iski

Sen verran omaa kehua, notta ostin kesällä UPM:n lappuja seitsemällä ja puolella eurolla ja möin taannoin lähemmäs kahdellatoista ja puolella. Ei riittänyt pokka enää katsella, kun dividend discount model järjellisellä tuottovaatimuksella ja positiivisella tuloskasvuodotuksella ennusti kahvinporojen kanssa hinnaksi reilu 11 eurua.

Melkein löisin dallaspullakahvit kesoililla vetoa, että viimeistään Brysselin kilpailukansankomissaarin pöydälle jumiutuu Storan ja UPM:n paperien yhdistäminen. Minä katselen sivusta.

Työkalut finanssidatan käsittelyyn

Hamppi on silloin tällöin seurannut piensijoittajalle sopivasti hinnoiteltujen finanssidatan käsittelyyn soveltuvien ohjelmien ja datalähteiden tarjontaa. Bloombergin terminaalin käyttömaksun kattamiseksi salkkua on vielä jonkin aikaa lihotettava.

Quandl on palvelu, joka koostaa aikasarjoja ympäri verkkoa yhteen paikkaan. Siellä on jo paljon dataa hieman sekalaisessa järjestyksessä, mutta datan käyttö sivuston omalla palvelulla on hankalaa.

Toisaalta on olemassa Python-ohjelmointikieli ja sille alkujaan finanssipuolen aikasarjojen käsittelyä helpottamaan tehty paketti nimeltä pandas. Näiden yhdistelmällä voisi päästä itse asiaan, eli käyttämään omat resurssit tehokkaasti tiedon käsittelyyn ja näkemysten saamiseen sen sijaan, että dataformaattien konversioon ja tietojen päivitykseen menee törkeästi aikaa.

Olen keskustellut Quandlin kehittäjien kanssa myös omien aikasarjojen lisäämisestä palvelun alle. Heidän ideansa näyttävät hyviltä, ja toivottavasti pian saamme saman rajapinnan alle pienempien markkinoiden tietoja, rahastoja sekä yhtiöiden tilinpäätöstietoja.

Tässä vielä ohjeet mainittujen työkalujen käyttöönottoon Mäcissä:

1. Asennetaan Anaconda paketti osoitteesta http://continuum.io/downloads
2. Tehdään pieni korjaus ainakin käyttöjärjestelmäversiossa Snow Leopard notebookin käynnistykseen. Oletuksena LOCALE ympäristömuuttujan arvo on UTF-8, jota notebook ei tunnista. Se pitää muuttaa esimerkiksi en_US.UTF-8 arvoon siten, että lisätään rivit
   export LC_ALL=en_US.UTF-8
   export LANG=en_US.UTF-8
   Tiedostoon ~/anaconda/bin/ipython_mac.command
3. Asennetaan Quandl API paketti
   ~/anaconda/bin/pip install Quandl

Nyt se on valmis käytettäväksi. Helsingin pörssin osakkeiden vaihdon perustietoja voi katsella esimerkiksi näin.

EDIT 9.12.2013. Sormiharjoituksena autoregressiomalli osakkeen hinnalle. Järjetön esimerkki, mutta statsmodelin APIn syntaksiesimerkkinä hyväksyttäköön tämän kerran.

Kotitehtävä: minimum variance portfolion rakentaminen, sopivat rajoitteet ja backtestaus Helsingin lapuilla. Taas järjetön esimerkki, sikäli mikäli Fama-French mallin faktorit selittävät ylituoton. Mutta olisipahan jotain tekemistä käsillä olevalla kurssidatalla.

Keskustelua: http://quant.stackexchange.com/questions/2870/why-does-the-minimum-variance-portfolio-provide-good-returns

Vaihtaisitko vähän pidetyt osakkeet käytettyyn autoon?

Koska osakkeet ovat niin kalliita, Hampin katse on siirtynyt käyttöesineisiin. Alhaalla nettiauto.comin aineiston pohjalta tehty kartta BMW-merkkisten E61 koppaisten automaattifarmarien pyyntihinnoista vuosimallin ja mittarilukeman funktiona. Kartta on oletusasetuksilla mielenkiinnoton, mutta pienellä hiirijumpalla sillä pääsee näkemään varsin hyvin hintaerojen perusteita, kuten tässä kuvakaappauksessa.

Hintatietojen irroitukseen on käytetty Scrape ohjelmaa, jota täytyy kannustaa seuraavlla parametreillä: XPath valitsin: //div[@class="col_set25 bold_link_list"] sekä sarakkeet: . otsikko, ..//div[@class="col_set7 small_text85"] vuosimalli, ..//div[@class="col_set9 right_align"] mittarilukema ja ..//div[@class="col_set15 right_align"]//b[@class="big_text"] hinta.  

Osakeallokaatio tulevina vuosina

Front varainhoidon Ari Aaltonen latoo suoraa tekstiä kevään 2013 strategiakatsauksessaan. Keskipitkällä aikavälillä (3-5v) on tuottoja todennäköisesti saatavilla vain kovalla osakepainolla. Toisaalta yksityisen sektorin rahoitusjäämää ja suurten osakeindeksien poikkeamaa pitkän aikavälin trendiltä tarkastelemalla voidaan saada vihiä kuplan muodostumisesta samaan aikahaarukkaan. Mielenkiintoisia aikoja, kun keskuspankeilla tuntuu olevan race to the bottom nappi pohjassa idästä länteen.

DISCLAIMER: Osakemarkkinoilta pois oleminen tulee yleensä kalliiksi, ja tutkimustieto kertoo ettei markkinoita osaa kuitenkaan ajoittaa.

BoJn deflaation vastainen taistelu

Japanian keskuspankki on ottanut QE oppikirjan esille.

Vientiteollisuus hyötyy valuuttakurssin muutoksesta ja toimet näkyvät Nikkei 225 indeksissä myös euromääräisenä.

Miten meno jatkuu ja mitkä ovat efektit Japanilaisten yritysten kilpailijoille?

Coca-cola

Sopulilauma ryntää ostamaan Coca-Colaa, niin minäkin.

EDIT 3.1.2013: Johan pomppas.

NOK vs AAPL viime aikoina

Mielenkiintoista kehitystä, sivusta seurattuna. Tänään Apple tuli alas lähes 6.5 prosenttia.

iPhone vs Lumia Googlehakuina

Suomi

Yhdysvallat


Yllä oleva graafi näyttänee 90 viimeistä päivää. Tässä vielä kuvakaappaus julkaisuajankohdan (syys-lokakuu 2012) ympäristöstä.

Kuinka pelastaa kymmeniä tuhansia ihmisiä

Syyskuussa EU-parlamentti hyväksyi rikkidirektiivin, jonka mukaan laivojen polttoaineen rikkipitoisuus tulee laskea nykyisestä 1 % kymmenesosaan Pohjanmerellä, Itämerellä ja Englannin kanaalissa. Nykyisellään (EU alueella?) Satu Hassin mukaan 50 000 ihmistä kuolee laivojen aiheuttamiin päästöihin vuodessa. (Helsingin Sanomat)

Teollisuus on laskenut kohonneiksi kuljetuskustannuksiksi Suomen osalta 0.6 - 1 jaardia. Sekös harmittaa, kun lisäksi oheisen kuvan mukaan ainakin maallikolle tulee mieleen, olisiko syytä aloittaa ihmisten pelastaminen jossain muualla.

Kuvassa SO2 ja SO4 pitoisuudet vuonna 2007 (kuvan omassa tekstissä typo), lähde:

Assessment of Health­Cost Externalities of Air Pollution

at the National Level using the EVA Model System s. 73/98

Myös Keskiäkäisellä miehellä on asiaa.

Oma eläkekassa

Riskien hallinta voi olla hankalaa, ammattilaisellekin. Pienen eläkekassan tapauksessa Nordean Mermaid tuote erityisesti ja finanssikriisi yleisesti kytkeytyivät näppäräksi loukuksi.

Jos tulkitsen oikein tapahtumien kulkua, niin asiat etenivät seuraavalla tavalla:

1. Eläkekassa Oma omistaa Nordean Mermaid strukturoitua CDO:a noin kahdella miljoonalla eurolla, joka on 4 % kassan sijoitusomaisuudesta.
2. Mermaid joudutaan alaskirjaamaan kokonaisuudessaan 2008-2009 (HS arkisto)
3. Salkun riskisyyttä pitää entrata tasan väärällä hetkellä, toisin sanoen siirtyä osakkeissa myyntilaidalle vuodenvaihteessa 2008-2009 (ohessa SP500).

4. Takaaja Garantia vetäytyy 2011 lopussa. Riskianalyysiin meni aika pitkä aika?
5. 2012 keväällä korotetaan roskisti TyEL maksuja (3 prosenttiyksikköä), jotta riskinottokykyä voisi kasvattaa (?)
6. Asiakaskato

7. Selvitystila

Ostaisitko tällaisen kassan hoitajalta käytetyn auton? Strukturoituja tuotteita on tosi työlästä laskea auki. Jäiköhän kokonaan tekemättä kuten eräälläkin nuorison suosimalla tanssin opettajalla.

Näin tekee osuuskauppaväki

YLE on ollut tarkkana ja huomannut, miten S-ryhmän osuuskaupat jakavat bonuksia epätasaisesti. Lisäksi YLE kysyy, harrastatko bonuskikkailua.

Kikkailua voi harrastaa liittymällä jäseneksi useisiin osuuskauppoihin, vaikka osuusmaksun korot ovat nekin varsin epätasaisia. Ohessa esimerkkinä vuosi 2011 (Lähde: Osinkotulot-blogi).

Mukava verovapaa korko pikkusummalle, joka on vieläpä melko lailla hyvässä turvassa. Jos S-kaupan osuusmaksua ei saa lunastettua takaisin, se on todennäköisesti ongelmista pienimmästä päästä.

Tuuli tuo voitot

Mielenkiinnolla jään katsomaan, miten tuulivoiman käyttöönotossa käy. TalousElämä otsikoi yhtenevästi tämän postauksen kanssa, ja artikkelissa Ilmattaren hallituksen pj sanoo megawattitunnin tuotantokustannukseksi 60 euroa.

Spottihinta on nyt neljänkymmenen euron nurkilla MWh:lta, ja viimeksi tuotantokustannuksia vastaavaa spottihintaa (Nordpool Elspot) on maksettu 2011 talvella. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen vaan 2015 vuoden loppuun saakka tuulivoimalla verkkoon työnnetystä megawattitunnista saa syöttötariffin 105,3 euroa ja sen jälkeenkin 83,5 euroa aina 12 vuoteen startista.

Aiheeseen liittyen, Vestas Wind Systemsin osakkeella on tainnut näpit palaa aika monella, ja parin vuoden päästä erääntyvä bondikin on ulkomuistini mukaan hinnoiteltu jo aika mielenkiintoisesti tarjoten reilun 12 prosentin tuottoa. Elämme mielenkiintoisia aikoja, monessakin mielessä.

Tarkkana ETF NAVin kanssa

Epälikvidiä lappua sisältävän ETF:n kanssa on syytä muistaa pilkkimisen tärkeys. Ohessa HYG:n hintajakauma verrattuna sisällön arvoon (NAV)  vuoden 2011 viimeiseltä kvartaalilta. Ylälaidan ja alalaidan eroa on 5.7 prosenttiyksikköä, eli ajoituksella voi tienata vuoden korot. Ja tässä tapauksessa ajoittaminen ei ole edes niin hankalaa.

Löytyykö jostain helppo datalähde, mistä saisi NAVin näppärästi ja voisi automatisoida seurantaa? Vai pitääkö kaivaa scrapyllä?

Talvivaaran 2017 erääntyvästä joukkovelkakirjasta

Talvivaaran 2013 erääntyvän joukkovelkakirjan hintahistoria, kuponkikorko 5.25%, litteran koko 100k€, ISIN XS0363895912, lainan koko 84.9 m€

Talvivaara hankki myös 110 miljoonan euron joukkolainan 4.4.2012. Laina erääntyy 2017, on kuponkikoroltaan 9.75% ja se voidaan ostaa takaisin kolmen vuoden kuluttua. Tänään 18.9.2012 Nordean hinta tälle lapulle on noin 95%. Litterakoko on 1 k€.

95% hinnalla vuosituotto 2017 erääntyvälle lapulle on nyt noin 10.85 %, kun se 2013 erääntyvällä lainalla on viimeisen hinnan mukaan 12.62 %, mutta toisaalta myyntilaidan mukaan vain 6.8 %.

Riskit: keskuspankkien markkinakorko on luvattu Fedin puolella pitää hyvin matalalla tasolla vuoden 2014 lopulle saakka: "the FOMC extended the anticipated period of exceptionally low rates further, to at least through late 2014." Ja tuskinpa Euroopan puolella lähdetään suureen irtiottoon. 2014 lopulla ollaan kuitenkin vasta alle puolivälissä laina-aikaa, ja keskusohjaamon inflaatiotavoite voi olla jotain aivan muuta kuin 2%. Esimerkiksi 100% korkeampi, jolloin reaalituotto kyllä kärsii.

Suurempi riski on kuitenkin Talvivaaran kaivokseen itseensä liittyvä. Tuotannossa ei ole päästy luvattuihin lukemiin, ja pääomamarkkinapäivillä on historiassa väläytelty toiveunia 50 - 100 kt tuotannosta. Lisäksi korrelaatio nikkelin hinnan ja tuloksen välillä on suuri. Omistajien kukkarolla on käyty viimeksi suunnatussa osakeannissa vuoden 2012 alussa, ja on vaikea arvioida, miten paljon ja miten kauan omistajat haluavat katsoa rahan menoa ennen sen tuloa. Yhtiö on suuri työllistäjä alueella, jossa ei muutoin suuremmalti työllistymismahdollisuuksia ole, mutta valtio omistaa melko pienen siivun.  Solidiumilla on elokuun lopussa osakkeista noin 9 %, ja eläkeyhtiöt mukaan laskettuna noin 16-17 %.

Pitää tuumailla. Asiaan liittyen, kävin avaamassa tilin suuren pohjoismaisen pankin konttorissa tänään, koska oma pankkini ei välitä joukkovelkakirjoja. Tiskin toimihenkilöllä meni yllättävän pitkään ymmärtää, että en tarkoita Talvivaaralla osaketta. Yhdessä kävelimme suuren asiantuntijan luokse lukittujen ovien taakse. Suuri asiantuntija ei ollut kovin innoissaan joukkovelkakirjojen myymisestä Astro-Hampille. Ilmeisesti kyseessä voisi olla siis hyvä sijoitus.


EDIT 23.9.2012: Liittyen riskiin nikkelin hinnassa, tässä on mielenkiintoinen kirjoitus: By 2015 hard commodity prices will have collapsed. Tämän perusteella pitää tehdä tarkempi mietintö teräksen ja nikkelin hintakehityksestä historiassa, ja miten nikkelin tuotantomäärät ja varastot kehittyvät lähivuosina. London metal exchangen käteishintojen perusteella korrelaatio teräksen ja nikkelin hinnoilla 2008-2012 on ollut mielenkiintoinen:

London Metal Exchange: teräksen hinta 

London Metal Exchange: nikkelin hinta

EDIT: Hankin erän lappuja 28.9.2012 kurssilla 95.75.

Amerikan asuntomarkkinat ETF:llä

Spekuloin vanhassa kirjoituksessa muutamalla ranskalaisella viivalla Pohjois-Amerikan asuntomarkkinan tilannetta ja mahdollisuutta osallistua markkinalle. Olen pyöritellyt nyt asiaa mielessäni hieman pidemmälle ja kirjaan tässä ylös joitakin kohtia.

Taustalla on oma pääasiassa euromääräinen salkku. Vaikka valuuttakurssit ovat niin sanotusti korkeammas käres, eikä valuuttojen keskinäisiä liikkeitä pysty arvailemaan, olisi laajemmasta hajauttamisesta hyötyä modernin portfolioteorian hengessä. Seitsemän kymmenystä salkusta on kiinni kotivaluutta euroissa, kaksi kymmenystä de facto reservivaluutta dollareissa ja lopun kymmenesosan puolikas ruplissa.

Salkun valuuttajakauma 20.8.2012

Yhdysvaltojen asuntomarkkinan toipumisella on tietenkin spekuloitu mediassa jo pitkään ja arvauksia on heitelty. Ohessa on Case-Shiller indeksi asuntojen hinnoista, mistä nähdään, että 20 kaupunkia kattavan indeksin huipusta ollaan tultu viidessä vuodessa alaspäin noin 35 prosenttia. Suurin pudotus on katkennut jo vuonna 2009, jolloin myös pörssit pohjasivat maaliskuussa, mutta pudotus on jatkunut edelleen, tosin huomattavasti hitaampana.

Torsten Slok Deutsche Bankista on koostanut usean maan hintatietoja ja tehnyt vertailua asuntojen hintojen ja muiden parametrien, kuten vuokrien ja tulotason välillä. Ohessa on yksi kuvaaja monista, asuntojen hintojen suhde tienesteihin, toisin sanoen "affordability" indeksi. Sen mukaan asunnot eivät ole olleet näin edullisia tulotasoon nähden ainakaan vuoden 1970 jälkeen.

Toisaalta viimeisinä vuosikymmeninä ikäjakauma länsimaissa on tukenut hyvin assettien hintojen nousua, koska baby boomers (n. 1945-1955) sukupolvi ja sen toinen aalto (suuren sukupolven lapset n. 1965-1975) ovat olleet ostolaidalla.

Bank of international settlementsin (BIS) Ageing and asset prices työpaperin mukaan edellisellä 40-vuotisella jaksolla (1970-200) ikäjakaumasta johtuva myötätuuli oli noin 80 basis points per vuosi myötäinen, kun se mallin mukaan tulevalla 40-vuotisjaksolla (2010-2040) tulee olemaan saman verran vastainen Yhdysvalloissa. Tästä on hyvä muistaa, että Yhdysvalloissa ikäpyramidi tulee jatkossakin olemaan ennusteiden mukaan huomattavasti tasapainoisempi kuin suuressa osassa muita länsimaita, sekä myös kehittyviä maita. Lisäksi finanssiassetit toimivat helpommin ilman rajoja verrattuna asuntojen hintaan. Täten sellaisissa maissa, joissa netto-ostajien ja netto-myyjien suhde keikahtaa näinä vuosina ympäri, vastatuuli asuntojen hinnoissa voi olla navakkaa.

Näiden taustojen jälkeen hiharavistus olisi edelleen sitä mieltä, että altistuminen Yhdysvaltain asuntomarkkinoille voisi olla aiheellista. Helppoja välineitä tähän piensijoittajalle ovat pörssilistatut rahastot. Rahastoja on tarjolla paljon, ja kevään mittaan asuntojen hintaspekulaation myötä myös näitä on tongittu pitkin internettiä, tai ainakin sen lontoota puhuvaa osaa. Kaksi ETF:ää on mainittu useammin kuin muut, nimeltään ITB ja XHB. ITB:ssä tiukemmin asuntojen rakennusfirmoja, XHB:ssä kaikenlaista aiheeseen liittyvää, kuten Home Depot. Seuraavassa kuvaajassa on vertailun vuoksi myös Vanguardin REIT ETF, jossa tarjolla real estatea eikä kotien rakennusta.

XHB minulla oli jo liipasimella, kunnes huomasin ettei arvopaperivälittäjäni antanut minun käydä sillä kauppaa. Selvittelyssä ilmeni, että minun piti käydä paikan päällä benchmarkkaamassa itseni. Nyt asian pitäisi kuitenkin olla kunnossa,  ja pitäisi päättää, olisiko kokeilu ajettava sisään ITB:llä vai XHB:llä vai molemmilla.

Helpointa rahastojen vertailussa on ainut varma asia: kulut. ITB on lähes 35 prosenttia XHB:tä kalliimpi. Lisäksi h-hetken lähestyessä on hyvä muistaa varmistaa, miten lähellä päivän hinta on korin arvoa (net asset value, nav), ja ehkäpä asettaa vielä stop-loss, koska cut your losses and let profits run.

Arvoitukseksi minulle vielä jää näiden ETFien maksamien osinkojen verotus. Ja tästä pitäisi kirjoittaa vielä toinen artikkeli, tai ehkä jopa useampi.

EDIT: Hankin testierän lappuja hintaan $23.95. Jokohan juna meni vai vieläkö pääsi kyytiin.

EDIT 2: Käsittääkseni USA:n osakkeiden sekä osake ETF:n jakaman osingon verotus on osingon saajalle yhtä raskasta kuin suomalaisten julkisesti noteerattujen yhtiöiden osingon tapauksessa. USA:an maksetaan 15% ja loput 6 % Suomen verottajalle, täten yhteensä 21 %. Ks. myös verohallinnon ohje.

Pilkkiä kesäkuussa

Kerrankos se pilkkikin onnistuu. Eilisestä päivästä jäi toimeksianto 14.02 € rajahintaan päälle ja tarrasi juuri sopivasti tänään.

Fama-French 3-faktorimallin suorituskyky Jenkeissä 1963-2011

Fama, French: Volatility and Premiums in US Equity Returns

Annual Market Return in Excess of the T-Bill Rate

Yhteenvetona: vaikka osakkeilla ja erityisesti market capilta pienillä ja P/B arvolta pienillä (verrattuna markkinaan) yhtiöillä on preemio T-Billeihin verrattuna, on tuottoeron vaihtelu todella suurta. Preemion vuosittainen hajonta on salkusta riippuen helposti kolme kertaa preemion kokoinen.

Suoraviivaisesti olettamalla ja laskemalla jää 25 (tai jopa 50 vuoden) sijoitushorisontilla merkittävä todennäköisyys, että T-Billit olisi sittenkin olleet parempi vaihtoehto (4.8%). Tai että blue chipit (9.7%), tai että korkean P/B suhteen (2.9%) osakkeet.

Lisäksi on hyvä muistaa, että laskelmat on tehty sellaisen valtion pörssistä, joka tarkasteltavalla ajanjaksolla on kehittynyt taloudelliseksi, sotilaalliseksi ja tieteelliseksi mahdiksi. Miltä näyttävät seuraavat viitisenkymmentä vuotta?

Samoja laskuja olisi mielenkiintoista toistaa muille pörsseille. Laskennan toteutus olisi helppoa, jos vain historialliset tiedot yhtiökohtaisista P/B ja market-cap luvuista olisivat saatavilla. Mistähän nämä löytäisi?

Jenkkien asuntomarkkinat

Joko Pohjois-Amerikassa oltaisiin lähellä asuntomarkkinoiden pohjaa? Vuokrat nousussa, työttömyys laskussa.

Oma lehmä ojassa?

Lisää spekulaatiota

Paljon seuratun S&P 500 Case-Schiller indeksin tilastot löytyvät Standardpoorilta.

TODO:
 * Mistä löytyy nostettujen asuntolainojen määrät
 * Mistä löytyy vuokraindeksit
 * Mistä löytyy parhaat työkalut osallistua markkinoille
    * http://us.ishares.com/product_info/fund/overview/REM.htm ??
    * Onko mahdollisuutta osallistua alueellisesti rajatusti (esim. Phoenix AZ, FL, ja mistä näitä vastaavat em. tilastot)
 * Kysy ensikäden fiiliksiä jenkkitutuilta