iPhone vs Lumia Googlehakuina

Suomi

Yhdysvallat


Yllä oleva graafi näyttänee 90 viimeistä päivää. Tässä vielä kuvakaappaus julkaisuajankohdan (syys-lokakuu 2012) ympäristöstä.

Kuinka pelastaa kymmeniä tuhansia ihmisiä

Syyskuussa EU-parlamentti hyväksyi rikkidirektiivin, jonka mukaan laivojen polttoaineen rikkipitoisuus tulee laskea nykyisestä 1 % kymmenesosaan Pohjanmerellä, Itämerellä ja Englannin kanaalissa. Nykyisellään (EU alueella?) Satu Hassin mukaan 50 000 ihmistä kuolee laivojen aiheuttamiin päästöihin vuodessa. (Helsingin Sanomat)

Teollisuus on laskenut kohonneiksi kuljetuskustannuksiksi Suomen osalta 0.6 - 1 jaardia. Sekös harmittaa, kun lisäksi oheisen kuvan mukaan ainakin maallikolle tulee mieleen, olisiko syytä aloittaa ihmisten pelastaminen jossain muualla.

Kuvassa SO2 ja SO4 pitoisuudet vuonna 2007 (kuvan omassa tekstissä typo), lähde:

Assessment of Health­Cost Externalities of Air Pollution

at the National Level using the EVA Model System s. 73/98

Myös Keskiäkäisellä miehellä on asiaa.

Oma eläkekassa

Riskien hallinta voi olla hankalaa, ammattilaisellekin. Pienen eläkekassan tapauksessa Nordean Mermaid tuote erityisesti ja finanssikriisi yleisesti kytkeytyivät näppäräksi loukuksi.

Jos tulkitsen oikein tapahtumien kulkua, niin asiat etenivät seuraavalla tavalla:

1. Eläkekassa Oma omistaa Nordean Mermaid strukturoitua CDO:a noin kahdella miljoonalla eurolla, joka on 4 % kassan sijoitusomaisuudesta.
2. Mermaid joudutaan alaskirjaamaan kokonaisuudessaan 2008-2009 (HS arkisto)
3. Salkun riskisyyttä pitää entrata tasan väärällä hetkellä, toisin sanoen siirtyä osakkeissa myyntilaidalle vuodenvaihteessa 2008-2009 (ohessa SP500).

4. Takaaja Garantia vetäytyy 2011 lopussa. Riskianalyysiin meni aika pitkä aika?
5. 2012 keväällä korotetaan roskisti TyEL maksuja (3 prosenttiyksikköä), jotta riskinottokykyä voisi kasvattaa (?)
6. Asiakaskato

7. Selvitystila

Ostaisitko tällaisen kassan hoitajalta käytetyn auton? Strukturoituja tuotteita on tosi työlästä laskea auki. Jäiköhän kokonaan tekemättä kuten eräälläkin nuorison suosimalla tanssin opettajalla.

Näin tekee osuuskauppaväki

YLE on ollut tarkkana ja huomannut, miten S-ryhmän osuuskaupat jakavat bonuksia epätasaisesti. Lisäksi YLE kysyy, harrastatko bonuskikkailua.

Kikkailua voi harrastaa liittymällä jäseneksi useisiin osuuskauppoihin, vaikka osuusmaksun korot ovat nekin varsin epätasaisia. Ohessa esimerkkinä vuosi 2011 (Lähde: Osinkotulot-blogi).

Mukava verovapaa korko pikkusummalle, joka on vieläpä melko lailla hyvässä turvassa. Jos S-kaupan osuusmaksua ei saa lunastettua takaisin, se on todennäköisesti ongelmista pienimmästä päästä.

Tuuli tuo voitot

Mielenkiinnolla jään katsomaan, miten tuulivoiman käyttöönotossa käy. TalousElämä otsikoi yhtenevästi tämän postauksen kanssa, ja artikkelissa Ilmattaren hallituksen pj sanoo megawattitunnin tuotantokustannukseksi 60 euroa.

Spottihinta on nyt neljänkymmenen euron nurkilla MWh:lta, ja viimeksi tuotantokustannuksia vastaavaa spottihintaa (Nordpool Elspot) on maksettu 2011 talvella. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen vaan 2015 vuoden loppuun saakka tuulivoimalla verkkoon työnnetystä megawattitunnista saa syöttötariffin 105,3 euroa ja sen jälkeenkin 83,5 euroa aina 12 vuoteen startista.

Aiheeseen liittyen, Vestas Wind Systemsin osakkeella on tainnut näpit palaa aika monella, ja parin vuoden päästä erääntyvä bondikin on ulkomuistini mukaan hinnoiteltu jo aika mielenkiintoisesti tarjoten reilun 12 prosentin tuottoa. Elämme mielenkiintoisia aikoja, monessakin mielessä.

Tarkkana ETF NAVin kanssa

Epälikvidiä lappua sisältävän ETF:n kanssa on syytä muistaa pilkkimisen tärkeys. Ohessa HYG:n hintajakauma verrattuna sisällön arvoon (NAV)  vuoden 2011 viimeiseltä kvartaalilta. Ylälaidan ja alalaidan eroa on 5.7 prosenttiyksikköä, eli ajoituksella voi tienata vuoden korot. Ja tässä tapauksessa ajoittaminen ei ole edes niin hankalaa.

Löytyykö jostain helppo datalähde, mistä saisi NAVin näppärästi ja voisi automatisoida seurantaa? Vai pitääkö kaivaa scrapyllä?

Talvivaaran 2017 erääntyvästä joukkovelkakirjasta

Talvivaaran 2013 erääntyvän joukkovelkakirjan hintahistoria, kuponkikorko 5.25%, litteran koko 100k€, ISIN XS0363895912, lainan koko 84.9 m€

Talvivaara hankki myös 110 miljoonan euron joukkolainan 4.4.2012. Laina erääntyy 2017, on kuponkikoroltaan 9.75% ja se voidaan ostaa takaisin kolmen vuoden kuluttua. Tänään 18.9.2012 Nordean hinta tälle lapulle on noin 95%. Litterakoko on 1 k€.

95% hinnalla vuosituotto 2017 erääntyvälle lapulle on nyt noin 10.85 %, kun se 2013 erääntyvällä lainalla on viimeisen hinnan mukaan 12.62 %, mutta toisaalta myyntilaidan mukaan vain 6.8 %.

Riskit: keskuspankkien markkinakorko on luvattu Fedin puolella pitää hyvin matalalla tasolla vuoden 2014 lopulle saakka: "the FOMC extended the anticipated period of exceptionally low rates further, to at least through late 2014." Ja tuskinpa Euroopan puolella lähdetään suureen irtiottoon. 2014 lopulla ollaan kuitenkin vasta alle puolivälissä laina-aikaa, ja keskusohjaamon inflaatiotavoite voi olla jotain aivan muuta kuin 2%. Esimerkiksi 100% korkeampi, jolloin reaalituotto kyllä kärsii.

Suurempi riski on kuitenkin Talvivaaran kaivokseen itseensä liittyvä. Tuotannossa ei ole päästy luvattuihin lukemiin, ja pääomamarkkinapäivillä on historiassa väläytelty toiveunia 50 - 100 kt tuotannosta. Lisäksi korrelaatio nikkelin hinnan ja tuloksen välillä on suuri. Omistajien kukkarolla on käyty viimeksi suunnatussa osakeannissa vuoden 2012 alussa, ja on vaikea arvioida, miten paljon ja miten kauan omistajat haluavat katsoa rahan menoa ennen sen tuloa. Yhtiö on suuri työllistäjä alueella, jossa ei muutoin suuremmalti työllistymismahdollisuuksia ole, mutta valtio omistaa melko pienen siivun.  Solidiumilla on elokuun lopussa osakkeista noin 9 %, ja eläkeyhtiöt mukaan laskettuna noin 16-17 %.

Pitää tuumailla. Asiaan liittyen, kävin avaamassa tilin suuren pohjoismaisen pankin konttorissa tänään, koska oma pankkini ei välitä joukkovelkakirjoja. Tiskin toimihenkilöllä meni yllättävän pitkään ymmärtää, että en tarkoita Talvivaaralla osaketta. Yhdessä kävelimme suuren asiantuntijan luokse lukittujen ovien taakse. Suuri asiantuntija ei ollut kovin innoissaan joukkovelkakirjojen myymisestä Astro-Hampille. Ilmeisesti kyseessä voisi olla siis hyvä sijoitus.


EDIT 23.9.2012: Liittyen riskiin nikkelin hinnassa, tässä on mielenkiintoinen kirjoitus: By 2015 hard commodity prices will have collapsed. Tämän perusteella pitää tehdä tarkempi mietintö teräksen ja nikkelin hintakehityksestä historiassa, ja miten nikkelin tuotantomäärät ja varastot kehittyvät lähivuosina. London metal exchangen käteishintojen perusteella korrelaatio teräksen ja nikkelin hinnoilla 2008-2012 on ollut mielenkiintoinen:

London Metal Exchange: teräksen hinta 

London Metal Exchange: nikkelin hinta

EDIT: Hankin erän lappuja 28.9.2012 kurssilla 95.75.