Talvivaara kertoi vetävänsä pois lupahakemuksen nikkelituotannon laajentamiseksi 30 000 tonnista vuodessa 50 000 tonniin. Ilmeisesti tuotannon ylösajossa on siinä määrin ongelmia, että ainakin pari vuotta pysytään nykyisen luvan rajoissa, ja ympäristöluvan päivitys tehdään mahdollisesti kerralla suuremmalle tuotantomäärälle. Alunperin 50 000 tonnin vuosituotanto piti saavuttaa jo vuonna 2012, ja leikkisästi nimetyssä projektissa Operation Overlord tuotanto piti päivittää 100 000 tonniin vuodessa, alustavan aikataulun mukaan vuodesta 2015 lähtien (lähde: CMD esitelmä 2010)
Joidenkin laskelmien mukaan Talvivaaran osake on ollut naurettavan halpa jo alkuvuodesta 2011, jolloin kappaleelta sai maksaa noin 7 euroa, ja uutisissa taivasteltiin silloisen ympäristöministeri Paula Lehtomäen perheen suhteellisen suurta omistusta Talvivaarassa, silloisen kurssin mukaan noin 300 000 euroa. Edellä mainittu analyysi on lokakuun 2011 tulosvaroituksen ja toimitusjohtaja Pekka Perän lähtöilmituksen jälkeen päivitetty ja osaketta pidetään pienistä vastoinkäymisistä huolimatta hyvänä sijoituksena, saahan sitä noin 2,5 euron kappalehinnalla. Analyysi on laadittu katsomaan tilannetta usean vuoden päästä, jolloin tuotanto on moninkertainen nykyiseen verrattuna, vaikka raaka-aineiden hintojen ennustaminen pitkällä jänteellä on hyvin vaikeaa. Nikkeliä aiotaan nykyisillä hinnoilla tuottaa lisää monessa muussakin paikassa, tänään julkaistiin mm. erittäin rohkaisevia nikkelin ja muiden kiinnostavien metallien pitoisuuksia Sodankylän Sakatin löydökseltä.
Kuitenkin edellä mainitun Talvivaara analyysipäivityksen keskustelussa spekuloidaan, että jo 30 000 tonnin vuosituotannolla osakkeen käypä hinta olisi 5 ja 6 euron välissä, mikä vastaa nykyisen luvan ja tuotantokapasiteetin mahdollistamaa tuotantoa. Samassa keskustelussa nousee esiin vastoinkäymisten myötä mahdollisesti tarvittava suunnattu osakeanti. Uskoisin rahoituskriisin olevan hyvinkin vältettävissä myöhästyksistä huolimatta, sillä suuromistajilla Pekka Perää lukuun ottamatta on varmaankin tarpeen tullen insentiivi hoitaa yhtiön pääomitus kuntoon poliittisista syistä (eläkevakuuttajat Varma ja Ilmarinen sekä Solidium). Mielenkiintoisena yksityiskohtana 2012 erääntyvien Talvivaaran lainojen hinnat mahdollistavat nyt lähes kahdenkymmenen prosentin vuosituoton (ISIN XS0363895912). Jos ko. joukkovelkakirjaa voisi hankkia piensijoittajalle sopivissa erissä, se olisi hyvin mielenkiintoinen vaihtoehto.
Talvivaaraan sijoittamista vastaan on myös olemassa vahvaa argumentointia. Ainakaan se ei sovi arvo-orientoituneelle sijoittajalle, vaan on hyvin usean parametrin funktiona tulevaisuudessa madollisesti kannattava sijoitus. Ja silti bulkkituottaja. Seligsonin Anders Oldenburg on näillä linjoilla.
Näiden eväiden syömisen jälkeen taitaa ainut mahdollisuus olla jäädä seuraamaan tilanteen kehittymistä yhtiössä, mahdollista osakeantia ja nikkelin markkinahinnan muutoksia.
UPDATE 5.5.2012: Hankin TLV1:stä pienen position 4.1.2012 hintaan 3.19 euroa ja luovuin siitä suunnatun osakeannin jälkeen 2.3.2012 hintaan 3.26 euroa.
