Kuinka pelastaa kymmeniä tuhansia ihmisiä

Syyskuussa EU-parlamentti hyväksyi rikkidirektiivin, jonka mukaan laivojen polttoaineen rikkipitoisuus tulee laskea nykyisestä 1 % kymmenesosaan Pohjanmerellä, Itämerellä ja Englannin kanaalissa. Nykyisellään (EU alueella?) Satu Hassin mukaan 50 000 ihmistä kuolee laivojen aiheuttamiin päästöihin vuodessa. (Helsingin Sanomat)

Teollisuus on laskenut kohonneiksi kuljetuskustannuksiksi Suomen osalta 0.6 - 1 jaardia. Sekös harmittaa, kun lisäksi oheisen kuvan mukaan ainakin maallikolle tulee mieleen, olisiko syytä aloittaa ihmisten pelastaminen jossain muualla.

Kuvassa SO2 ja SO4 pitoisuudet vuonna 2007 (kuvan omassa tekstissä typo), lähde:

Assessment of Health­Cost Externalities of Air Pollution

at the National Level using the EVA Model System s. 73/98

Myös Keskiäkäisellä miehellä on asiaa.

Oma eläkekassa

Riskien hallinta voi olla hankalaa, ammattilaisellekin. Pienen eläkekassan tapauksessa Nordean Mermaid tuote erityisesti ja finanssikriisi yleisesti kytkeytyivät näppäräksi loukuksi.

Jos tulkitsen oikein tapahtumien kulkua, niin asiat etenivät seuraavalla tavalla:

1. Eläkekassa Oma omistaa Nordean Mermaid strukturoitua CDO:a noin kahdella miljoonalla eurolla, joka on 4 % kassan sijoitusomaisuudesta.
2. Mermaid joudutaan alaskirjaamaan kokonaisuudessaan 2008-2009 (HS arkisto)
3. Salkun riskisyyttä pitää entrata tasan väärällä hetkellä, toisin sanoen siirtyä osakkeissa myyntilaidalle vuodenvaihteessa 2008-2009 (ohessa SP500).

4. Takaaja Garantia vetäytyy 2011 lopussa. Riskianalyysiin meni aika pitkä aika?
5. 2012 keväällä korotetaan roskisti TyEL maksuja (3 prosenttiyksikköä), jotta riskinottokykyä voisi kasvattaa (?)
6. Asiakaskato

7. Selvitystila

Ostaisitko tällaisen kassan hoitajalta käytetyn auton? Strukturoituja tuotteita on tosi työlästä laskea auki. Jäiköhän kokonaan tekemättä kuten eräälläkin nuorison suosimalla tanssin opettajalla.

Näin tekee osuuskauppaväki

YLE on ollut tarkkana ja huomannut, miten S-ryhmän osuuskaupat jakavat bonuksia epätasaisesti. Lisäksi YLE kysyy, harrastatko bonuskikkailua.

Kikkailua voi harrastaa liittymällä jäseneksi useisiin osuuskauppoihin, vaikka osuusmaksun korot ovat nekin varsin epätasaisia. Ohessa esimerkkinä vuosi 2011 (Lähde: Osinkotulot-blogi).

Mukava verovapaa korko pikkusummalle, joka on vieläpä melko lailla hyvässä turvassa. Jos S-kaupan osuusmaksua ei saa lunastettua takaisin, se on todennäköisesti ongelmista pienimmästä päästä.

Tuuli tuo voitot

Mielenkiinnolla jään katsomaan, miten tuulivoiman käyttöönotossa käy. TalousElämä otsikoi yhtenevästi tämän postauksen kanssa, ja artikkelissa Ilmattaren hallituksen pj sanoo megawattitunnin tuotantokustannukseksi 60 euroa.

Spottihinta on nyt neljänkymmenen euron nurkilla MWh:lta, ja viimeksi tuotantokustannuksia vastaavaa spottihintaa (Nordpool Elspot) on maksettu 2011 talvella. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen vaan 2015 vuoden loppuun saakka tuulivoimalla verkkoon työnnetystä megawattitunnista saa syöttötariffin 105,3 euroa ja sen jälkeenkin 83,5 euroa aina 12 vuoteen startista.

Aiheeseen liittyen, Vestas Wind Systemsin osakkeella on tainnut näpit palaa aika monella, ja parin vuoden päästä erääntyvä bondikin on ulkomuistini mukaan hinnoiteltu jo aika mielenkiintoisesti tarjoten reilun 12 prosentin tuottoa. Elämme mielenkiintoisia aikoja, monessakin mielessä.

Tarkkana ETF NAVin kanssa

Epälikvidiä lappua sisältävän ETF:n kanssa on syytä muistaa pilkkimisen tärkeys. Ohessa HYG:n hintajakauma verrattuna sisällön arvoon (NAV)  vuoden 2011 viimeiseltä kvartaalilta. Ylälaidan ja alalaidan eroa on 5.7 prosenttiyksikköä, eli ajoituksella voi tienata vuoden korot. Ja tässä tapauksessa ajoittaminen ei ole edes niin hankalaa.

Löytyykö jostain helppo datalähde, mistä saisi NAVin näppärästi ja voisi automatisoida seurantaa? Vai pitääkö kaivaa scrapyllä?