Taustalla on oma pääasiassa euromääräinen salkku. Vaikka valuuttakurssit ovat niin sanotusti korkeammas käres, eikä valuuttojen keskinäisiä liikkeitä pysty arvailemaan, olisi laajemmasta hajauttamisesta hyötyä modernin portfolioteorian hengessä. Seitsemän kymmenystä salkusta on kiinni kotivaluutta euroissa, kaksi kymmenystä de facto reservivaluutta dollareissa ja lopun kymmenesosan puolikas ruplissa.
 |
| Salkun valuuttajakauma 20.8.2012 |
Yhdysvaltojen asuntomarkkinan toipumisella on tietenkin spekuloitu mediassa jo pitkään ja arvauksia on heitelty. Ohessa on Case-Shiller indeksi asuntojen hinnoista, mistä nähdään, että 20 kaupunkia kattavan indeksin huipusta ollaan tultu viidessä vuodessa alaspäin noin 35 prosenttia. Suurin pudotus on katkennut jo vuonna 2009, jolloin myös pörssit pohjasivat maaliskuussa, mutta pudotus on jatkunut edelleen, tosin huomattavasti hitaampana.
Torsten Slok Deutsche Bankista on koostanut usean maan hintatietoja ja tehnyt vertailua asuntojen hintojen ja muiden parametrien, kuten vuokrien ja tulotason välillä. Ohessa on yksi kuvaaja monista, asuntojen hintojen suhde tienesteihin, toisin sanoen "affordability" indeksi. Sen mukaan asunnot eivät ole olleet näin edullisia tulotasoon nähden ainakaan vuoden 1970 jälkeen.
Toisaalta viimeisinä vuosikymmeninä ikäjakauma länsimaissa on tukenut hyvin assettien hintojen nousua, koska baby boomers (n. 1945-1955) sukupolvi ja sen toinen aalto (suuren sukupolven lapset n. 1965-1975) ovat olleet ostolaidalla.
Bank of international settlementsin (BIS) Ageing and asset prices työpaperin mukaan edellisellä 40-vuotisella jaksolla (1970-200) ikäjakaumasta johtuva myötätuuli oli noin 80 basis points per vuosi myötäinen, kun se mallin mukaan tulevalla 40-vuotisjaksolla (2010-2040) tulee olemaan saman verran vastainen Yhdysvalloissa. Tästä on hyvä muistaa, että Yhdysvalloissa ikäpyramidi tulee jatkossakin olemaan ennusteiden mukaan huomattavasti tasapainoisempi kuin suuressa osassa muita länsimaita, sekä myös kehittyviä maita. Lisäksi finanssiassetit toimivat helpommin ilman rajoja verrattuna asuntojen hintaan. Täten sellaisissa maissa, joissa netto-ostajien ja netto-myyjien suhde keikahtaa näinä vuosina ympäri, vastatuuli asuntojen hinnoissa voi olla navakkaa.
Näiden taustojen jälkeen hiharavistus olisi edelleen sitä mieltä, että altistuminen Yhdysvaltain asuntomarkkinoille voisi olla aiheellista. Helppoja välineitä tähän piensijoittajalle ovat pörssilistatut rahastot. Rahastoja on tarjolla paljon, ja kevään mittaan asuntojen hintaspekulaation myötä myös näitä on tongittu pitkin internettiä, tai ainakin sen lontoota puhuvaa osaa. Kaksi ETF:ää on mainittu useammin kuin muut, nimeltään ITB ja XHB. ITB:ssä tiukemmin asuntojen rakennusfirmoja, XHB:ssä kaikenlaista aiheeseen liittyvää, kuten Home Depot. Seuraavassa kuvaajassa on vertailun vuoksi myös Vanguardin REIT ETF, jossa tarjolla real estatea eikä kotien rakennusta.
XHB minulla oli jo liipasimella, kunnes huomasin ettei arvopaperivälittäjäni antanut minun käydä sillä kauppaa. Selvittelyssä ilmeni, että minun piti käydä paikan päällä benchmarkkaamassa itseni. Nyt asian pitäisi kuitenkin olla kunnossa, ja pitäisi päättää, olisiko kokeilu ajettava sisään ITB:llä vai XHB:llä vai molemmilla.
Helpointa rahastojen vertailussa on ainut varma asia: kulut. ITB on lähes 35 prosenttia XHB:tä kalliimpi. Lisäksi h-hetken lähestyessä on hyvä muistaa varmistaa, miten lähellä päivän hinta on korin arvoa (net asset value, nav), ja ehkäpä asettaa vielä stop-loss, koska cut your losses and let profits run.
Arvoitukseksi minulle vielä jää näiden ETFien maksamien osinkojen verotus. Ja tästä pitäisi kirjoittaa vielä toinen artikkeli, tai ehkä jopa useampi.
EDIT: Hankin testierän lappuja hintaan $23.95. Jokohan juna meni vai vieläkö pääsi kyytiin.
EDIT 2: Käsittääkseni USA:n osakkeiden sekä osake ETF:n jakaman osingon verotus on osingon saajalle yhtä raskasta kuin suomalaisten julkisesti noteerattujen yhtiöiden osingon tapauksessa. USA:an maksetaan 15% ja loput 6 % Suomen verottajalle, täten yhteensä 21 %. Ks. myös verohallinnon ohje.
