Sopulilauma ryntää ostamaan Coca-Colaa, niin minäkin.
EDIT 3.1.2013: Johan pomppas.
torstai 27. joulukuuta 2012
keskiviikko 5. joulukuuta 2012
NOK vs AAPL viime aikoina
Mielenkiintoista kehitystä, sivusta seurattuna. Tänään Apple tuli alas lähes 6.5 prosenttia.
tiistai 6. marraskuuta 2012
iPhone vs Lumia Googlehakuina
Suomi
Yhdysvallat
Yllä oleva graafi näyttänee 90 viimeistä päivää. Tässä vielä kuvakaappaus julkaisuajankohdan (syys-lokakuu 2012) ympäristöstä.
Yhdysvallat
Yllä oleva graafi näyttänee 90 viimeistä päivää. Tässä vielä kuvakaappaus julkaisuajankohdan (syys-lokakuu 2012) ympäristöstä.
torstai 18. lokakuuta 2012
Kuinka pelastaa kymmeniä tuhansia ihmisiä
Syyskuussa EU-parlamentti hyväksyi rikkidirektiivin, jonka mukaan laivojen polttoaineen rikkipitoisuus tulee laskea nykyisestä 1 % kymmenesosaan Pohjanmerellä, Itämerellä ja Englannin kanaalissa. Nykyisellään (EU alueella?) Satu Hassin mukaan 50 000 ihmistä kuolee laivojen aiheuttamiin päästöihin vuodessa. (Helsingin Sanomat)
Teollisuus on laskenut kohonneiksi kuljetuskustannuksiksi Suomen osalta 0.6 - 1 jaardia. Sekös harmittaa, kun lisäksi oheisen kuvan mukaan ainakin maallikolle tulee mieleen, olisiko syytä aloittaa ihmisten pelastaminen jossain muualla.
Myös Keskiäkäisellä miehellä on asiaa.
Teollisuus on laskenut kohonneiksi kuljetuskustannuksiksi Suomen osalta 0.6 - 1 jaardia. Sekös harmittaa, kun lisäksi oheisen kuvan mukaan ainakin maallikolle tulee mieleen, olisiko syytä aloittaa ihmisten pelastaminen jossain muualla.
 | ||
Kuvassa SO2 ja SO4 pitoisuudet vuonna 2007 (kuvan omassa tekstissä typo), lähde:
|
keskiviikko 17. lokakuuta 2012
Oma eläkekassa
Riskien hallinta voi olla hankalaa, ammattilaisellekin. Pienen eläkekassan tapauksessa Nordean Mermaid tuote erityisesti ja finanssikriisi yleisesti kytkeytyivät näppäräksi loukuksi.
Jos tulkitsen oikein tapahtumien kulkua, niin asiat etenivät seuraavalla tavalla:
1. Eläkekassa Oma omistaa Nordean Mermaid strukturoitua CDO:a noin kahdella miljoonalla eurolla, joka on 4 % kassan sijoitusomaisuudesta.
2. Mermaid joudutaan alaskirjaamaan kokonaisuudessaan 2008-2009 (HS arkisto)
3. Salkun riskisyyttä pitää entrata tasan väärällä hetkellä, toisin sanoen siirtyä osakkeissa myyntilaidalle vuodenvaihteessa 2008-2009 (ohessa SP500).
4. Takaaja Garantia vetäytyy 2011 lopussa. Riskianalyysiin meni aika pitkä aika?
5. 2012 keväällä korotetaan roskisti TyEL maksuja (3 prosenttiyksikköä), jotta riskinottokykyä voisi kasvattaa (?)
6. Asiakaskato
7. Selvitystila
Ostaisitko tällaisen kassan hoitajalta käytetyn auton? Strukturoituja tuotteita on tosi työlästä laskea auki. Jäiköhän kokonaan tekemättä kuten eräälläkin nuorison suosimalla tanssin opettajalla.
Jos tulkitsen oikein tapahtumien kulkua, niin asiat etenivät seuraavalla tavalla:
1. Eläkekassa Oma omistaa Nordean Mermaid strukturoitua CDO:a noin kahdella miljoonalla eurolla, joka on 4 % kassan sijoitusomaisuudesta.
2. Mermaid joudutaan alaskirjaamaan kokonaisuudessaan 2008-2009 (HS arkisto)
3. Salkun riskisyyttä pitää entrata tasan väärällä hetkellä, toisin sanoen siirtyä osakkeissa myyntilaidalle vuodenvaihteessa 2008-2009 (ohessa SP500).
4. Takaaja Garantia vetäytyy 2011 lopussa. Riskianalyysiin meni aika pitkä aika?
5. 2012 keväällä korotetaan roskisti TyEL maksuja (3 prosenttiyksikköä), jotta riskinottokykyä voisi kasvattaa (?)
6. Asiakaskato
7. Selvitystila
Ostaisitko tällaisen kassan hoitajalta käytetyn auton? Strukturoituja tuotteita on tosi työlästä laskea auki. Jäiköhän kokonaan tekemättä kuten eräälläkin nuorison suosimalla tanssin opettajalla.
Näin tekee osuuskauppaväki
YLE on ollut tarkkana ja huomannut, miten S-ryhmän osuuskaupat jakavat bonuksia epätasaisesti. Lisäksi YLE kysyy, harrastatko bonuskikkailua.
Kikkailua voi harrastaa liittymällä jäseneksi useisiin osuuskauppoihin, vaikka osuusmaksun korot ovat nekin varsin epätasaisia. Ohessa esimerkkinä vuosi 2011 (Lähde: Osinkotulot-blogi).
Mukava verovapaa korko pikkusummalle, joka on vieläpä melko lailla hyvässä turvassa. Jos S-kaupan osuusmaksua ei saa lunastettua takaisin, se on todennäköisesti ongelmista pienimmästä päästä.
tiistai 16. lokakuuta 2012
Tuuli tuo voitot
Mielenkiinnolla jään katsomaan, miten tuulivoiman käyttöönotossa käy. TalousElämä otsikoi yhtenevästi tämän postauksen kanssa, ja artikkelissa Ilmattaren hallituksen pj sanoo megawattitunnin tuotantokustannukseksi 60 euroa.
Spottihinta on nyt neljänkymmenen euron nurkilla MWh:lta, ja viimeksi tuotantokustannuksia vastaavaa spottihintaa (Nordpool Elspot) on maksettu 2011 talvella. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen vaan 2015 vuoden loppuun saakka tuulivoimalla verkkoon työnnetystä megawattitunnista saa syöttötariffin 105,3 euroa ja sen jälkeenkin 83,5 euroa aina 12 vuoteen startista.
Aiheeseen liittyen, Vestas Wind Systemsin osakkeella on tainnut näpit palaa aika monella, ja parin vuoden päästä erääntyvä bondikin on ulkomuistini mukaan hinnoiteltu jo aika mielenkiintoisesti tarjoten reilun 12 prosentin tuottoa. Elämme mielenkiintoisia aikoja, monessakin mielessä.
Spottihinta on nyt neljänkymmenen euron nurkilla MWh:lta, ja viimeksi tuotantokustannuksia vastaavaa spottihintaa (Nordpool Elspot) on maksettu 2011 talvella. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen vaan 2015 vuoden loppuun saakka tuulivoimalla verkkoon työnnetystä megawattitunnista saa syöttötariffin 105,3 euroa ja sen jälkeenkin 83,5 euroa aina 12 vuoteen startista.
Aiheeseen liittyen, Vestas Wind Systemsin osakkeella on tainnut näpit palaa aika monella, ja parin vuoden päästä erääntyvä bondikin on ulkomuistini mukaan hinnoiteltu jo aika mielenkiintoisesti tarjoten reilun 12 prosentin tuottoa. Elämme mielenkiintoisia aikoja, monessakin mielessä.
maanantai 15. lokakuuta 2012
Tarkkana ETF NAVin kanssa
Epälikvidiä lappua sisältävän ETF:n kanssa on syytä muistaa pilkkimisen tärkeys. Ohessa HYG:n hintajakauma verrattuna sisällön arvoon (NAV) vuoden 2011 viimeiseltä kvartaalilta. Ylälaidan ja alalaidan eroa on 5.7 prosenttiyksikköä, eli ajoituksella voi tienata vuoden korot. Ja tässä tapauksessa ajoittaminen ei ole edes niin hankalaa.
Löytyykö jostain helppo datalähde, mistä saisi NAVin näppärästi ja voisi automatisoida seurantaa? Vai pitääkö kaivaa scrapyllä?
tiistai 18. syyskuuta 2012
Talvivaaran 2017 erääntyvästä joukkovelkakirjasta
 |
| Talvivaaran 2013 erääntyvän joukkovelkakirjan hintahistoria, kuponkikorko 5.25%, litteran koko 100k€, ISIN XS0363895912, lainan koko 84.9 m€ |
95% hinnalla vuosituotto 2017 erääntyvälle lapulle on nyt noin 10.85 %, kun se 2013 erääntyvällä lainalla on viimeisen hinnan mukaan 12.62 %, mutta toisaalta myyntilaidan mukaan vain 6.8 %.
Riskit: keskuspankkien markkinakorko on luvattu Fedin puolella pitää hyvin matalalla tasolla vuoden 2014 lopulle saakka: "the FOMC extended the anticipated period of exceptionally low rates further, to at least through late 2014." Ja tuskinpa Euroopan puolella lähdetään suureen irtiottoon. 2014 lopulla ollaan kuitenkin vasta alle puolivälissä laina-aikaa, ja keskusohjaamon inflaatiotavoite voi olla jotain aivan muuta kuin 2%. Esimerkiksi 100% korkeampi, jolloin reaalituotto kyllä kärsii.
Suurempi riski on kuitenkin Talvivaaran kaivokseen itseensä liittyvä. Tuotannossa ei ole päästy luvattuihin lukemiin, ja pääomamarkkinapäivillä on historiassa väläytelty toiveunia 50 - 100 kt tuotannosta. Lisäksi korrelaatio nikkelin hinnan ja tuloksen välillä on suuri. Omistajien kukkarolla on käyty viimeksi suunnatussa osakeannissa vuoden 2012 alussa, ja on vaikea arvioida, miten paljon ja miten kauan omistajat haluavat katsoa rahan menoa ennen sen tuloa. Yhtiö on suuri työllistäjä alueella, jossa ei muutoin suuremmalti työllistymismahdollisuuksia ole, mutta valtio omistaa melko pienen siivun. Solidiumilla on elokuun lopussa osakkeista noin 9 %, ja eläkeyhtiöt mukaan laskettuna noin 16-17 %.
Pitää tuumailla. Asiaan liittyen, kävin avaamassa tilin suuren pohjoismaisen pankin konttorissa tänään, koska oma pankkini ei välitä joukkovelkakirjoja. Tiskin toimihenkilöllä meni yllättävän pitkään ymmärtää, että en tarkoita Talvivaaralla osaketta. Yhdessä kävelimme suuren asiantuntijan luokse lukittujen ovien taakse. Suuri asiantuntija ei ollut kovin innoissaan joukkovelkakirjojen myymisestä Astro-Hampille. Ilmeisesti kyseessä voisi olla siis hyvä sijoitus.
EDIT 23.9.2012: Liittyen riskiin nikkelin hinnassa, tässä on mielenkiintoinen kirjoitus: By 2015 hard commodity prices will have collapsed. Tämän perusteella pitää tehdä tarkempi mietintö teräksen ja nikkelin hintakehityksestä historiassa, ja miten nikkelin tuotantomäärät ja varastot kehittyvät lähivuosina. London metal exchangen käteishintojen perusteella korrelaatio teräksen ja nikkelin hinnoilla 2008-2012 on ollut mielenkiintoinen:
 |
| London Metal Exchange: teräksen hinta |
 |
| London Metal Exchange: nikkelin hinta |
EDIT: Hankin erän lappuja 28.9.2012 kurssilla 95.75.
maanantai 20. elokuuta 2012
Amerikan asuntomarkkinat ETF:llä
Spekuloin vanhassa kirjoituksessa muutamalla ranskalaisella viivalla Pohjois-Amerikan asuntomarkkinan tilannetta ja mahdollisuutta osallistua markkinalle. Olen pyöritellyt nyt asiaa mielessäni hieman pidemmälle ja kirjaan tässä ylös joitakin kohtia.
Taustalla on oma pääasiassa euromääräinen salkku. Vaikka valuuttakurssit ovat niin sanotusti korkeammas käres, eikä valuuttojen keskinäisiä liikkeitä pysty arvailemaan, olisi laajemmasta hajauttamisesta hyötyä modernin portfolioteorian hengessä. Seitsemän kymmenystä salkusta on kiinni kotivaluutta euroissa, kaksi kymmenystä de facto reservivaluutta dollareissa ja lopun kymmenesosan puolikas ruplissa.
Yhdysvaltojen asuntomarkkinan toipumisella on tietenkin spekuloitu mediassa jo pitkään ja arvauksia on heitelty. Ohessa on Case-Shiller indeksi asuntojen hinnoista, mistä nähdään, että 20 kaupunkia kattavan indeksin huipusta ollaan tultu viidessä vuodessa alaspäin noin 35 prosenttia. Suurin pudotus on katkennut jo vuonna 2009, jolloin myös pörssit pohjasivat maaliskuussa, mutta pudotus on jatkunut edelleen, tosin huomattavasti hitaampana.
Torsten Slok Deutsche Bankista on koostanut usean maan hintatietoja ja tehnyt vertailua asuntojen hintojen ja muiden parametrien, kuten vuokrien ja tulotason välillä. Ohessa on yksi kuvaaja monista, asuntojen hintojen suhde tienesteihin, toisin sanoen "affordability" indeksi. Sen mukaan asunnot eivät ole olleet näin edullisia tulotasoon nähden ainakaan vuoden 1970 jälkeen.
Toisaalta viimeisinä vuosikymmeninä ikäjakauma länsimaissa on tukenut hyvin assettien hintojen nousua, koska baby boomers (n. 1945-1955) sukupolvi ja sen toinen aalto (suuren sukupolven lapset n. 1965-1975) ovat olleet ostolaidalla.
Bank of international settlementsin (BIS) Ageing and asset prices työpaperin mukaan edellisellä 40-vuotisella jaksolla (1970-200) ikäjakaumasta johtuva myötätuuli oli noin 80 basis points per vuosi myötäinen, kun se mallin mukaan tulevalla 40-vuotisjaksolla (2010-2040) tulee olemaan saman verran vastainen Yhdysvalloissa. Tästä on hyvä muistaa, että Yhdysvalloissa ikäpyramidi tulee jatkossakin olemaan ennusteiden mukaan huomattavasti tasapainoisempi kuin suuressa osassa muita länsimaita, sekä myös kehittyviä maita. Lisäksi finanssiassetit toimivat helpommin ilman rajoja verrattuna asuntojen hintaan. Täten sellaisissa maissa, joissa netto-ostajien ja netto-myyjien suhde keikahtaa näinä vuosina ympäri, vastatuuli asuntojen hinnoissa voi olla navakkaa.
Näiden taustojen jälkeen hiharavistus olisi edelleen sitä mieltä, että altistuminen Yhdysvaltain asuntomarkkinoille voisi olla aiheellista. Helppoja välineitä tähän piensijoittajalle ovat pörssilistatut rahastot. Rahastoja on tarjolla paljon, ja kevään mittaan asuntojen hintaspekulaation myötä myös näitä on tongittu pitkin internettiä, tai ainakin sen lontoota puhuvaa osaa. Kaksi ETF:ää on mainittu useammin kuin muut, nimeltään ITB ja XHB. ITB:ssä tiukemmin asuntojen rakennusfirmoja, XHB:ssä kaikenlaista aiheeseen liittyvää, kuten Home Depot. Seuraavassa kuvaajassa on vertailun vuoksi myös Vanguardin REIT ETF, jossa tarjolla real estatea eikä kotien rakennusta.
XHB minulla oli jo liipasimella, kunnes huomasin ettei arvopaperivälittäjäni antanut minun käydä sillä kauppaa. Selvittelyssä ilmeni, että minun piti käydä paikan päällä benchmarkkaamassa itseni. Nyt asian pitäisi kuitenkin olla kunnossa, ja pitäisi päättää, olisiko kokeilu ajettava sisään ITB:llä vai XHB:llä vai molemmilla.
Helpointa rahastojen vertailussa on ainut varma asia: kulut. ITB on lähes 35 prosenttia XHB:tä kalliimpi. Lisäksi h-hetken lähestyessä on hyvä muistaa varmistaa, miten lähellä päivän hinta on korin arvoa (net asset value, nav), ja ehkäpä asettaa vielä stop-loss, koska cut your losses and let profits run.
Arvoitukseksi minulle vielä jää näiden ETFien maksamien osinkojen verotus. Ja tästä pitäisi kirjoittaa vielä toinen artikkeli, tai ehkä jopa useampi.
EDIT: Hankin testierän lappuja hintaan $23.95. Jokohan juna meni vai vieläkö pääsi kyytiin.
EDIT 2: Käsittääkseni USA:n osakkeiden sekä osake ETF:n jakaman osingon verotus on osingon saajalle yhtä raskasta kuin suomalaisten julkisesti noteerattujen yhtiöiden osingon tapauksessa. USA:an maksetaan 15% ja loput 6 % Suomen verottajalle, täten yhteensä 21 %. Ks. myös verohallinnon ohje.
Taustalla on oma pääasiassa euromääräinen salkku. Vaikka valuuttakurssit ovat niin sanotusti korkeammas käres, eikä valuuttojen keskinäisiä liikkeitä pysty arvailemaan, olisi laajemmasta hajauttamisesta hyötyä modernin portfolioteorian hengessä. Seitsemän kymmenystä salkusta on kiinni kotivaluutta euroissa, kaksi kymmenystä de facto reservivaluutta dollareissa ja lopun kymmenesosan puolikas ruplissa.
 |
| Salkun valuuttajakauma 20.8.2012 |
Yhdysvaltojen asuntomarkkinan toipumisella on tietenkin spekuloitu mediassa jo pitkään ja arvauksia on heitelty. Ohessa on Case-Shiller indeksi asuntojen hinnoista, mistä nähdään, että 20 kaupunkia kattavan indeksin huipusta ollaan tultu viidessä vuodessa alaspäin noin 35 prosenttia. Suurin pudotus on katkennut jo vuonna 2009, jolloin myös pörssit pohjasivat maaliskuussa, mutta pudotus on jatkunut edelleen, tosin huomattavasti hitaampana.
Torsten Slok Deutsche Bankista on koostanut usean maan hintatietoja ja tehnyt vertailua asuntojen hintojen ja muiden parametrien, kuten vuokrien ja tulotason välillä. Ohessa on yksi kuvaaja monista, asuntojen hintojen suhde tienesteihin, toisin sanoen "affordability" indeksi. Sen mukaan asunnot eivät ole olleet näin edullisia tulotasoon nähden ainakaan vuoden 1970 jälkeen.
Toisaalta viimeisinä vuosikymmeninä ikäjakauma länsimaissa on tukenut hyvin assettien hintojen nousua, koska baby boomers (n. 1945-1955) sukupolvi ja sen toinen aalto (suuren sukupolven lapset n. 1965-1975) ovat olleet ostolaidalla.
Bank of international settlementsin (BIS) Ageing and asset prices työpaperin mukaan edellisellä 40-vuotisella jaksolla (1970-200) ikäjakaumasta johtuva myötätuuli oli noin 80 basis points per vuosi myötäinen, kun se mallin mukaan tulevalla 40-vuotisjaksolla (2010-2040) tulee olemaan saman verran vastainen Yhdysvalloissa. Tästä on hyvä muistaa, että Yhdysvalloissa ikäpyramidi tulee jatkossakin olemaan ennusteiden mukaan huomattavasti tasapainoisempi kuin suuressa osassa muita länsimaita, sekä myös kehittyviä maita. Lisäksi finanssiassetit toimivat helpommin ilman rajoja verrattuna asuntojen hintaan. Täten sellaisissa maissa, joissa netto-ostajien ja netto-myyjien suhde keikahtaa näinä vuosina ympäri, vastatuuli asuntojen hinnoissa voi olla navakkaa.
Näiden taustojen jälkeen hiharavistus olisi edelleen sitä mieltä, että altistuminen Yhdysvaltain asuntomarkkinoille voisi olla aiheellista. Helppoja välineitä tähän piensijoittajalle ovat pörssilistatut rahastot. Rahastoja on tarjolla paljon, ja kevään mittaan asuntojen hintaspekulaation myötä myös näitä on tongittu pitkin internettiä, tai ainakin sen lontoota puhuvaa osaa. Kaksi ETF:ää on mainittu useammin kuin muut, nimeltään ITB ja XHB. ITB:ssä tiukemmin asuntojen rakennusfirmoja, XHB:ssä kaikenlaista aiheeseen liittyvää, kuten Home Depot. Seuraavassa kuvaajassa on vertailun vuoksi myös Vanguardin REIT ETF, jossa tarjolla real estatea eikä kotien rakennusta.
XHB minulla oli jo liipasimella, kunnes huomasin ettei arvopaperivälittäjäni antanut minun käydä sillä kauppaa. Selvittelyssä ilmeni, että minun piti käydä paikan päällä benchmarkkaamassa itseni. Nyt asian pitäisi kuitenkin olla kunnossa, ja pitäisi päättää, olisiko kokeilu ajettava sisään ITB:llä vai XHB:llä vai molemmilla.
Helpointa rahastojen vertailussa on ainut varma asia: kulut. ITB on lähes 35 prosenttia XHB:tä kalliimpi. Lisäksi h-hetken lähestyessä on hyvä muistaa varmistaa, miten lähellä päivän hinta on korin arvoa (net asset value, nav), ja ehkäpä asettaa vielä stop-loss, koska cut your losses and let profits run.
Arvoitukseksi minulle vielä jää näiden ETFien maksamien osinkojen verotus. Ja tästä pitäisi kirjoittaa vielä toinen artikkeli, tai ehkä jopa useampi.
EDIT: Hankin testierän lappuja hintaan $23.95. Jokohan juna meni vai vieläkö pääsi kyytiin.
EDIT 2: Käsittääkseni USA:n osakkeiden sekä osake ETF:n jakaman osingon verotus on osingon saajalle yhtä raskasta kuin suomalaisten julkisesti noteerattujen yhtiöiden osingon tapauksessa. USA:an maksetaan 15% ja loput 6 % Suomen verottajalle, täten yhteensä 21 %. Ks. myös verohallinnon ohje.
perjantai 8. kesäkuuta 2012
Pilkkiä kesäkuussa
perjantai 11. toukokuuta 2012
Fama-French 3-faktorimallin suorituskyky Jenkeissä 1963-2011
Fama, French: Volatility and Premiums in US Equity Returns
Yhteenvetona: vaikka osakkeilla ja erityisesti market capilta pienillä ja P/B arvolta pienillä (verrattuna markkinaan) yhtiöillä on preemio T-Billeihin verrattuna, on tuottoeron vaihtelu todella suurta. Preemion vuosittainen hajonta on salkusta riippuen helposti kolme kertaa preemion kokoinen.
Suoraviivaisesti olettamalla ja laskemalla jää 25 (tai jopa 50 vuoden) sijoitushorisontilla merkittävä todennäköisyys, että T-Billit olisi sittenkin olleet parempi vaihtoehto (4.8%). Tai että blue chipit (9.7%), tai että korkean P/B suhteen (2.9%) osakkeet.
Lisäksi on hyvä muistaa, että laskelmat on tehty sellaisen valtion pörssistä, joka tarkasteltavalla ajanjaksolla on kehittynyt taloudelliseksi, sotilaalliseksi ja tieteelliseksi mahdiksi. Miltä näyttävät seuraavat viitisenkymmentä vuotta?
Samoja laskuja olisi mielenkiintoista toistaa muille pörsseille. Laskennan toteutus olisi helppoa, jos vain historialliset tiedot yhtiökohtaisista P/B ja market-cap luvuista olisivat saatavilla. Mistähän nämä löytäisi?
 |
| Annual Market Return in Excess of the T-Bill Rate |
Yhteenvetona: vaikka osakkeilla ja erityisesti market capilta pienillä ja P/B arvolta pienillä (verrattuna markkinaan) yhtiöillä on preemio T-Billeihin verrattuna, on tuottoeron vaihtelu todella suurta. Preemion vuosittainen hajonta on salkusta riippuen helposti kolme kertaa preemion kokoinen.
Suoraviivaisesti olettamalla ja laskemalla jää 25 (tai jopa 50 vuoden) sijoitushorisontilla merkittävä todennäköisyys, että T-Billit olisi sittenkin olleet parempi vaihtoehto (4.8%). Tai että blue chipit (9.7%), tai että korkean P/B suhteen (2.9%) osakkeet.
Lisäksi on hyvä muistaa, että laskelmat on tehty sellaisen valtion pörssistä, joka tarkasteltavalla ajanjaksolla on kehittynyt taloudelliseksi, sotilaalliseksi ja tieteelliseksi mahdiksi. Miltä näyttävät seuraavat viitisenkymmentä vuotta?
Samoja laskuja olisi mielenkiintoista toistaa muille pörsseille. Laskennan toteutus olisi helppoa, jos vain historialliset tiedot yhtiökohtaisista P/B ja market-cap luvuista olisivat saatavilla. Mistähän nämä löytäisi?
lauantai 5. toukokuuta 2012
Jenkkien asuntomarkkinat
Joko Pohjois-Amerikassa oltaisiin lähellä asuntomarkkinoiden pohjaa? Vuokrat nousussa, työttömyys laskussa.
Oma lehmä ojassa?
Lisää spekulaatiota
Paljon seuratun S&P 500 Case-Schiller indeksin tilastot löytyvät Standardpoorilta.
TODO:
* Mistä löytyy nostettujen asuntolainojen määrät
* Mistä löytyy vuokraindeksit
* Mistä löytyy parhaat työkalut osallistua markkinoille
* http://us.ishares.com/product_info/fund/overview/REM.htm ??
* Onko mahdollisuutta osallistua alueellisesti rajatusti (esim. Phoenix AZ, FL, ja mistä näitä vastaavat em. tilastot)
* Kysy ensikäden fiiliksiä jenkkitutuilta
Oma lehmä ojassa?
Lisää spekulaatiota
Paljon seuratun S&P 500 Case-Schiller indeksin tilastot löytyvät Standardpoorilta.
TODO:
* Mistä löytyy nostettujen asuntolainojen määrät
* Mistä löytyy vuokraindeksit
* Mistä löytyy parhaat työkalut osallistua markkinoille
* http://us.ishares.com/product_info/fund/overview/REM.htm ??
* Onko mahdollisuutta osallistua alueellisesti rajatusti (esim. Phoenix AZ, FL, ja mistä näitä vastaavat em. tilastot)
* Kysy ensikäden fiiliksiä jenkkitutuilta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)